Toivoa taiteista -gallup

Kysyimme ennen vuoden 2017 seminaaria muutaman lämmittelykysymyksen seminaariin osallistuvilta puhujilta ja paneelikeskustelijoilta sekä Jyväskylän yliopiston rehtorilta. Muutamalla henkilöllä oli aikaa vastata!

Erityisen otettuja olimme rehtorin vastauksista! Olisimme halunneet hänet vieraaksi paneelikeskusteluun, mutta hänen kalenterinsa oli jo ehtinyt täyttyä kysymishetkellä – mukava kuulla hänen ajatuksiaan tärkeästä aiheesta.

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä!

Vastaajat:maniat

Karoliina Maanmieli, seminaarin toinen pääpuhuja
Viivi Rintanen, seminaarin toinen pääpuhuja
Susanna Takanen, paneelikeskustelun osallistuja
Keijo Hämäläinen, Jyväskylän yliopiston rehtori

1. Lyhyt esittely itsestäsi

Karoliina: Olen Karoliina Maanmieli, kirjoittamisen tutkija Jyväskylän yliopistosta. Tällä hetkellä työskentelen mielisairaalamuistojen parissa sekä Näkymättömät – Nuorten digitarinat -projektissa.
Viivi: Olen Viivi Rintanen, vähän hullu sarjakuvataiteilija ja taidekasvattaja. Kasvoin sarjakuvapiirtäjäksi kuvisopeopintojeni lomilla, jolloin työskentelin mielenterveysosaston siivoojana. Kokemus muutti elämäni, mistä piirsin omaelämäkerrallisen esikoissarjakuvani Mielisairaalan kesätytön (Suuri Kurpitsa 2015). Nykyään piirrän minulle lähetettyjä hulluustarinoita Hulluussarjakuvia-blogiini nettisarjakuviksi tarinankertojieni toiveiden mukaan.
Susanna: Olen Susanna Takanen, kriisityöntekijä Kriisikeskus Mobilesta. Kriisityötä olen tehnyt 8 vuotta.
Keijo: Olen rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta. Yritän parhaani mukaan tukea yliopistolaisia heidän tärkeässä työssään ja opiskeluissa.

2. Miten taide antaa sinulle toivoa?

Karoliina: Taide antaa minulle toivoa sekä omien taideharrasteiden kuten lukemisen, elokuvien katsomisen ja taidenäyttelyissä käymisen myötä sekä työssäni huomatessani yhä uudelleen metaforien ja runouden taianomaisen kyvyn herättää tunteita ja oivalluksia.
Viivi: Sarjakuva on minulle väline tuottaa toivoa, tietoa ja helpotusta hulluun elämään. Yritän muiden tosikertomuksia piirtämällä osoittaa, ettei meistä kukaan ole ihan yksin toisenlainen, järkkynyt tai outo. Näitä sarjakuvia tehdessäni koen itsekin olevani oikein arvokas ja tarpeellinen mielenvikainen. Tavoittelen hulluille hyvää ja toiveikasta elämää nauttiakseni sellaisesta myös itse.
Susanna: Taiteeseen ja sen tekemiseen voi kanavoida omia tuntemuksia; niin iloa ja onnea kuin surua ja vihaa. Taiteella voi ilmaista myös sellaisia ajatuksia ja tuntemuksia, mille ei välttämättä löydy sanoja.
Keijo: Taide auttaa irtautumaan arjesta ja luo virtuaalisen matkan toiseen paikkaan, ajankohtaan, jopa taitelijan päähän.

3. Miksi Maailman mielenterveyspäivää pitää viettää?

Karoliina: Toivoisin, että maailman mielenterveyspäivää ei tarvitsisi viettää, vaan että mielenterveyden ja -sairauden ympäriltä katoaisivat tabut, stigmat ja moraalinen tuomitseminen ja voisimme keskustella näistä aiheista ihan minä päivänä vain.
Viivi: Mielenterveys on harvoin absoluuttista. Siksi on helpotettava sitä inhimillistä kärsimystä, joka syntyy eheän mielen poikkeamissa. Uskon, että hulluudesta puhuessamme puhumme myös ihmisyydestä, välittämisestä ja onnellisuudesta. Mielenterveyspäivä on tilaisuus oikaista stigmaattisia hulluusleimoja ja pohtia keinoja auttaa meitä kaikkia.
Susanna: Maailman mielenterveyspäivää on tärkeää viettää, jotta mielenterveyteen liittyvistä asioista puhutaan ja niistä tulee näkyviä. Kaikilla tulee olla oikeus saada mielenterveyspalveluja jo ennaltaehkäisevästi, joka tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ongelmat eivät pääse kasautumaan.
Keijo: Mielenterveyttä ei usein osaa arvostaa ennen kuin se järkkyy itsellä tai lähipiirissä. Mielenterveyspäivä muistuttaa tästä ja luo toivoa jos niin käy.

4. Mania vai Masis?

mielenterveysemmakuvitus_lapinak
Karoliina: Valinta Masiksen ja Manian välillä on vaikea, mutta taidan päätyä masikseen.
Viivi: Valitsen söpön manian! Ylisuorittaminen on luontoni, jonka kanssa teen sovintoa. Maniamörön pakottaman piirtomaratonin sijaan voisi ominaisuuteni ilmetä ahkeruutena ja sinnikkyytenä.
Susanna: Mielestäni tärkeintä on mielen tasapaino; samanaikaisesti mielenrauha ja mielen vireys.
Keijo: Mania, mania…

Voittaja on siis täpärästi suloinen keltainen Mania! Onnea! Lue lisää Johanna Jauhon luomista hahmoista täältä.

maniat

 

Mainokset